Pekka Arppe

 

Syn­ty­pe­räi­nen Kal­lion kas­vat­ti ja insi­nöö­ri. Kun sil­ta- ja sata­ma­pro­jek­tit ovat jää­neet taka-alal­le, hänel­lä on vih­doin­kin aikaa mie­li­har­ras­tuk­sel­leen, kir­joit­ta­mi­sel­le. Timant­ti­nap­sut-romaa­ni ilmes­tyi sys­kyl­lä 2018, vuot­ta myö­hem­min novel­li­ko­koel­ma Hajon­nan sisäl­lä.

Timant­ti­nap­sut
Hajon­nan sisäl­lä
Hiek­kaa sil­mil­le

Maritta Hirvonen

Marit­ta Hir­vo­nen on nokia­lai­nen, Tam­pe­reel­la syn­ty­nyt vapaa kir­joit­ta­ja. Hir­vo­nen on toi­mi­nut taus­ta­vai­kut­ta­ja­na kir­jal­li­suu­den ja muun kult­tuu­rin alal­la. Hänel­lä on taka­naan kol­mi­kym­men­vuo­ti­nen ura Tam­pe­reen kult­tuu­ri­hal­lin­nos­sa, jos­ta vii­mei­set 21 vuot­ta Tam­pe­re Fil­har­mo­nian inten­dent­ti­nä.

Sei­so vank­ka­na suo­ma­lai­nen
Hämä­rän­maas­sa valon syvyys
Kome­dian­tit
Pik­ku­ka­ma­ri­musiik­kia
Aika­vii­vo­ja, rak­kaut­ta

Pirjo Puukko

Pir­jo Puuk­ko on hel­sin­ki­läi­nen vies­tin­nän opet­ta­ja ja teat­te­ri­krii­tik­ko. Hän on työs­ken­nel­lyt aiem­min Yleis­ra­dios­sa radio­draa­man paris­sa, ensin äänit­tä­jä­nä ja sit­tem­min ohjaa­ja­na. Hänen sanoit­ta­mi­aan lau­lu­teks­te­jä on levy­tet­ty run­saas­ti.

Novel­li­ko­koel­ma Mut­kan­lu­ku­tai­to oli Pir­jo Puu­kon esi­kois­teos, jota syk­syl­lä 2019 seu­ra­si romaa­ni Kun­nes jal­ka­si kan­ta­vat.
Las­ten­kir­jan Kesä­lin­tu­ni len­nä, len­nä on kuvit­ta­nut kir­jai­li­jan tytär Ame­lia Nyman.

Jaana Sarell

Jaa­na Sarell on lap­pi­lai­sel­la men­ta­li­tee­til­la varus­tet­tu kynäi­li­jä joka kyl­läs­tyi täyt­tä­mään pel­käs­tään kova­le­vyä. Hän haroo tius­ke­aa arkea ja pal­jas­taa sii­nä pii­le­vän hul­vat­to­muu­den.

Tol­kul­li­nen arvo­poh­ja

Tero Seppänen

Tero Sep­pä­nen on polii­si ja juris­ti, joka tun­tee aihea­lu­een­sa. Valo­ku­vaus­har­ras­tus on teh­nyt hänes­tä visua­lis­tin, joka piir­tää sanoil­la maa­il­man näky­väk­si. Sep­pä­sen teks­ti on lako­nis­ta ja lähes­tyy vähäe­lei­syy­des­sään ajoit­tain jopa runout­ta. Aiheen­sa hän löy­tää ajan ilmiöis­tä, joi­den vaka­vuu­des­sa pil­kah­te­lee huu­mo­ri. Syök­sy­vir­tauk­sia-novel­li­ko­koel­man jäl­keen ilmes­tyi kah­ta vuot­ta myö­hem­min, syk­syl­lä 2019, esi­kois­ro­maa­ni Surut­to­mat urut.

Syök­sy­vir­tauk­sia
Surut­to­mat urut

Pirjo Toivanen

Ulko­suo­ma­lai­nen Pir­jo Toi­va­nen on vuo­des­ta 1995 asu­nut Lon­toos­sa, Haa­gis­sa, Flo­ri­das­sa ja vii­mei­set kym­me­nen vuot­ta Ita­lian Stre­sas­sa. Yhtey­det Suo­meen säi­lyi­vät vien­ti­teh­tä­vis­sä ja muut­tui­vat suo­men­kie­li­sen kir­joit­ta­mi­sen kaut­ta entis­tä tii­viim­mik­si. Esi­kois­ro­maa­ni Pyhä paha per­he sai 2020 jat­koa romaa­nis­ta Sis­ko­ni Ita­lias­sa. Yhdes­sä valo­ku­vaa­ja­mie­hen Rei­jo Toi­va­sen kans­sa toteu­tet­tu mat­ka­kir­ja Pro­seccoa per favo­re! sai jat­koa lati­no­maus­tei­ses­ta mat­ka­kir­jas­ta Sal­saa ja moji­toa.

Pyhä paha per­he
Pro­seccoa per favo­re
Sis­ko­ni Ita­lias­sa
Sal­saa ja moji­toa
Roo­le­ja vai rak­kaut­ta

Ita­li­aa ris­tiin ras­tiin, Goet­hen kan­noil­la

 

Siru Aura

Siru Aura asui lähes kak­si vuot­ta Intias­sa ja teki ensin vapaa­eh­tois­töi­tä ja sit­ten ant­ro­po­lo­gis­ta kent­tä­työ­tä tutus­tuen intia­lais­nai­siin, nais­jär­jes­tö­jen arkeen ja oikeu­den käy­tän­töi­hin. Idea Auran Myö­tä­jäi­set-esi­kois­ro­maa­niin syn­tyi intia­lais­ten eron­nei­den nais­ten elä­mää käsit­te­le­vän ant­ro­po­lo­gi­sen väi­tös­kir­ja­tut­ki­muk­sen aika­na. Siru Aura uskoo, että sanat ovat teko­ja, jot­ka muut­ta­vat maa­il­maa. Hän on jär­jes­tö­työn pit­kän lin­jan vies­tin­nän ammat­ti­lai­nen, jon­ka mie­les­tä kir­joit­ta­mi­nen on jän­nit­tä­vin­tä, mitä ihmi­nen voi teh­dä – iki­nä ei tie­dä min­ne pää­tyy.

Myö­tä­jäi­set

Irmeli Westermarck

Irme­li Wes­ter­marck on kaup­pa­tie­tei­den mais­te­ri ja kau­pal­lis­ten ainei­den leh­to­ri, eläk­keel­lä. Hän on ute­lias elä­män tark­kai­li­ja, joka kat­soo maa­il­maa ikui­sen opti­mis­tin sil­min. Hänen teks­tei­hin­sä suo­dat­tu­vat elä­män­ko­ke­muk­set per­hee­näi­ti­nä, kou­lut­ta­ja­na, koi­ra­har­ras­ta­ja­na, ja maa­il­man­mat­kaa­ja­na. Ris­ki­tön kokei­lu-novel­li­ko­koel­maa seu­ra­si syk­syl­lä 2019 Tas­sun jäl­kiä – Sint­tu-staf­fin muis­tel­mat. Tuo­rein teos on elä­mä­ker­ta­kir­ja Nils Inko­vaa­ras­ta, suo­men­lam­paan puo­lus­ta­jas­ta.

Ris­ki­tön kokei­lu
Tas­sun­jäl­kiä
Nils Inko­vaa­ra – suo­men­lam­paan puo­lus­ta­ja

Gus­taf Inber­gin tari­na